Äänten kerrostaminen deep psytrancessa

Deep psytrance elää tilasta. Groove rullaa koko ajan, mutta sen ympärillä on padeja, tekstuureja ja pieniä yksityiskohtia, jotka saavat raidan tuntumaan leveältä ja syvältä. Suurin osa siitä tulee kerrostamisesta: äänet pinotaan niin, että jokainen tekee tietyn tehtävän. Näin teet sen päätymättä ahtaaseen miksaukseen.

Anna jokaiselle kerrokselle tehtävä

Ennen kuin lisäät äänen, kysy, mitä varten se on. Kerros voi tuoda painoa, purevuutta, leveyttä, liikettä tai tunnelmaa. Jos se ei tee mitään, mitä olemassa olevat äänet eivät jo tee, jätä se pois. Kerrostaminen toimii vain, kun osat täydentävät toisiaan eivätkä tappele samoista taajuuksista ja samoista hetkistä.

Basso on selkein esimerkki. Puhdas sub-kerros kantaa painon, toinen, suodatettu mid-bass-kerros kantaa iskun ja luonteen, jonka kuulet pienemmistä kaiuttimista. Sama idea toimii liideissä: pääliidi ja toinen eri aaltomuodolla tai modulaatiolla antavat täyteläisemmän soundin. Kun virität toisen hieman epävireeseen, saat leveyttä.

Kick ja perkussiot

Myös kickin voi rakentaa kahdesta osasta: lyhyestä transienttikerroksesta klikkiä varten ja syvemmästä kerroksesta runkoa varten. Vähän saturaatiota toisessa auttaa sitä leikkaamaan läpi. Kun kerrostat kickejä, tarkista vaihe. Jos alapää ohenee toista kerrosta lisätessä, käännä sen polariteetti tai siirrä sitä ajassa, kunnes kaksi summautuvat.

Clapit ja virvelit kuulostavat usein paremmilta parina, esimerkiksi klassinen 909-virveli yhdessä orgaanisemman clapin kanssa. Hi-hatit, shakerit ja lisäperkussiot rakentavat shufflen kickin ja basson ympärille. Kerrosta ne huolella, jotta ne tukevat groovea eivätkä peitä sitä, ja käytä vähän swingiä hateissa, jos rytmi tuntuu jäykältä.

Padit ja tunnelma

Padit antavat deep psytrancelle sen taustan. Pehmeät, kehittyvät soundit toimivat parhaiten, liikkeessä pidettyinä hitaalla filtteri- tai amplitudimodulaatiolla tai chorusilla ja flangerilla lisärikkautta varten. Wavetable-syntikat ovat tässä hyödyllisiä, koska voit muuntaa soundia ajan myötä. Pidä padit tasolla, jolla ne tukevat pääelementtejä eivätkä kilpaile niiden kanssa.

Kenttä-äänitteet tuovat orgaanisen kerroksen, joka on kontrasti syntikoille: vettä, lehtiä, kaukaisia ääniä tai kaupungin taustahälyä. Pilko, viritä ja venytä niitä, kunnes ne sopivat raidan sävellajiin ja tunnelmaan. Raskaasti käsitellyt vokaalit, kellot tai kilkattimet voivat toimia samalla tavalla.

Tila ja syvyys miksauksessa

Kaiku ja delay liimaavat kerrokset yhteen ja luovat syvyyttä. Pitkä hall sopii padeille, lyhyt room tai plate perkussioille. Säädä pre-delay niin, että äänen alku pysyy selkeänä ennen kuin häntä tulee, ja varo pitkiä decay-aikoja, koska ne mutaavat miksauksen nopeasti. Laita kaiut ja delayt send-kanaville, jotta useampi ääni jakaa saman tilan ja tasot pysyvät hallinnassasi.

Anna EQ:lla jokaiselle kerrokselle oma alueensa. Leikkaa alapää kaikesta, mikä ei ole kick tai basso, ja poista törmäävät taajuudet siellä, missä kaksi kerrosta menee päällekkäin. Spektrianalysaattori auttaa näkemään, mihin asiat kasautuvat. Pidä kick ja basso keskellä ja monona ja levitä padit, syntikat ja efektit sivuille. Ole maltillinen stereolevittimien kanssa, sillä liika leveys aiheuttaa vaiheongelmia.

Automaatio herättää kerrokset eloon: liikuta filtterien cutoffeja, kaikusendien tasoja tai perkussiokerrosten volyymia raidan mittaan. Kun lisäät kerroksia kohti huippua ja riisut niitä breakdownissa, muovaat jännitettä ja sen purkautumista. Hetket, joissa tunnelma vetäytyy, saavat kickin ja basson iskemään kovempaa, kun ne palaavat.

Tarkista työsi

Kuuntele eri äänenvoimakkuuksilla. Kerrokset, jotka kuulostavat kovalla tasapainoisilta, voivat kadota, kun lasket volyymia, ja toisin päin. Pidä taukoja, koska korvasi tottuvat miksaukseen nopeasti. Kun palaat, mykistä kerroksia yksi kerrallaan: jos raita ei menetä mitään, sen kerroksen voi poistaa.