Näin teet psytrance-biisin, joka kertoo tarinan

Psytrance on tehty pitkiin setteihin ja pitkiin biiseihin. Yleensä noin 138–145 BPM:n tempossa, vetävä kick ja basso alla, biisillä on kahdeksan minuuttia tai enemmän aikaa mennä jonnekin. Siksi genre sopii hyvin teemallisiin biiseihin: tunnelma, paikka tai idea, joka muovaa soundia ensimmäisestä tahdista viimeiseen. Näin lähestyt sellaista.

Valitse teema ja sen tunnelma

Teema voi olla abstrakti, kuten avaruus tai sisäinen maailma, tai konkreettinen: metsä, meri, myytti, jotain, minkä olet itse kokenut. Olennaista on sen takana oleva tunne, koska se ohjaa äänivalintojasi. Pimeys ja mysteeri vihjaavat syviin bassosointeihin ja aavemaisiin tekstuureihin; valo ja toivo kirkkaampiin syntikoihin ja kohottaviin melodioihin.

Luonnostele sitten yksinkertainen kaari kuin tarinalle: alku, joka asettaa näyttämön, keskikohta, joka rakentaa jännitettä, huippu ja ratkaisu. Päätä suunnilleen, mikä osa biisistä kuuluu mihinkin vaiheeseen, ennen kuin alat rakentaa ääniä.

Sopivat motiivit ja äänet

Motiivi on lyhyt musiikillinen fraasi tai ääni, joka edustaa teemaasi. Anna biisillesi sellainen, esimerkiksi liidimelodia, ja tuo se takaisin tärkeissä kohdissa eri muodoissa: hiljaisena ja filtteröitynä introssa, täytenä huipulla, riisuttuna breakdownissa. Kuulija tunnistaa sen ja alkaa odottaa sitä, mikä sitoo koko biisin yhteen.

Valitse muu äänipaletti sen mukaan. Metsäteemassa kahisevien lehtien, linnunlaulun tai veden kenttä-äänitykset voivat istua musiikin alla; vedenalaisessa teemassa kuplat tai virtaava vesi. Hitaalla LFO-modulaatiolla kehittyvät padit ovat hyvä tausta, ja liidit voivat vaihdella kirkkaista ja eloisista kaukaisiin ja aavemaisiin tunnelmasta riippuen. Harmoniat ja vastamelodiat päämotiivin ympärillä tuovat syvyyttä.

Pysy avoimena työskennellessäsi. Joskus teema muuttuu tuotannon aikana, ja uusi suunta on usein parempi kuin alkuperäinen suunnitelma.

Rakenna biisi kuin tarina

• Intro: luo tunnelma ambient-kerroksilla tai muutamalla minimalistisella elementillä ja vihjaa motiiviin. Sen pitää vetää ihmiset mukaan paljastamatta kaikkea.
• Build-up: lisää perkussioita ja kerroksia askel askeleelta. Nousevat syntikat, filtterisweepit ja tiheämmät rumpukuviot luovat odotusta.
• Huippu: kick, basso, liidit ja koko motiivi tulevat yhteen. Riserit johtavat siihen, ja lyhyt tauko tai hiljaisuuden hetki juuri ennen saa täyden soundin paluun iskemään kovempaa.
• Breakdown: riisu biisi padeihin ja äänimaisemiin. Tämä on hyvä kohta tuoda takaisin intron ääniä.
• Ratkaisu: motiivin viimeinen variaatio päättää tarinan, ja fillit ja sweepit pitävät siirtymät sulavina.

Seuraa rytmitystä. Energian pitää nousta ja laskea, ja rytmin, voimakkuuden ja tiheyden muutosten pitää osua tarinasi käännekohtiin. Vältä äkillisiä hyppyjä, jotka katkaisevat virtauksen, ellei katkos ole juuri se pointti.

Miksaa ja viimeistele

Miksauksessa kick ja basso ovat perusta; liidit ja padit istuvat niiden ympärillä. Leikkaa alapää melodisista ja tunnelmallisista kerroksista, jotta ne eivät samenna bassoa, pidä basso keskellä ja käytä panorointia ja reverbiä muiden elementtien sijoittamiseen tilaan. Äänten liikuttaminen stereokuvassa voi ohjata kuulijan korvaa tarinan läpi. Kevyt kompressio pitää tasot hallinnassa; psytrancessa kick ja basso erotetaan yleensä ajallisesti eivätkä ne pumppaa toisiaan vasten.

Masteroinnissa limitteri nostaa kokonaisäänekkyyttä, ja monikaistakompressio voi auttaa biisiä toimimaan sekä klubin äänentoistossa että kuulokkeissa. Säilytä kuitenkin dynamiikkaa: hiljaisten ja kovien osien kontrasti on osa tarinaa.

Pidä lopuksi tauko ja kuuntele uudelleen raikkain korvin, mieluiten eri järjestelmillä. Kysy itseltäsi, tukeeko jokainen osa teemaa. Jos jokin osa ei sovi tarinaan, muuta se tai poista se.